Ambivertti – mitä se tarkoittaa ja oletko sellainen?

Ambivertti on ihminen, joka sijoittuu introvertin ja ekstrovertin väliin. Hän viihtyy seurassa mutta tarvitsee myös omaa aikaa, ja käyttäytyminen vaihtelee tilanteen mukaan. Sana on peräisin 1920-luvulta, mutta psykologia ei koskaan ottanut sitä varsinaiseksi käsitteeksi – ja syy siihen on kiinnostavampi kuin itse sana. Alta löydät määritelmän, tunnusmerkit, kymmenen kysymystä itsellesi sekä sen, mitä tutkimus aiheesta oikeasti sanoo.

Mitä ambivertti tarkoittaa?

Ambivertti tarkoittaa ihmistä, jolla on sekä introvertin että ekstrovertin piirteitä eikä selvästi kumpaakaan ääripäätä.

Tavallinen tapa kuvata eroa on energia. Introvertin sanotaan lataavan akkunsa yksin ja ekstrovertin muiden seurassa. Ambivertti tarvitsee molempia, ja tarve vaihtelee päivän, viikon ja tilanteen mukaan.

Tämä kuvaus on peräisin populaaripsykologiasta eikä varsinaisesta persoonallisuustutkimuksesta. Tutkimuksessa ekstroversiota mitataan käyttäytymisen kautta: kuinka hakeutuva, puhelias ja aloitteellinen ihminen on sosiaalisissa tilanteissa. Ero on olennainen, koska energiamalli kuulostaa tarkemmalta kuin se on.

Ambivertin tunnusmerkit

Yleisimmin mainitut piirteet ovat seuraavat.

• Viihtyy sekä isossa porukassa että yksin, mutta kumpikaan ei saa kestää liian kauan
• Pystyy sekä kuuntelemaan että viemään keskustelua, ja vaihtaa näiden välillä tilanteen mukaan
• Sosiaalisuus vaihtelee päivittäin enemmän kuin tuttavilla keskimäärin
• Tuntee olonsa väärin tunnistetuksi: toiset pitävät häntä ujona, toiset seurallisena
• Pitkä sosiaalinen rupeama väsyttää, mutta liian pitkä yksinolo alkaa myös kyllästyttää
• Uusissa tilanteissa käytös riippuu vahvasti siitä, keitä paikalla on

Yksikään näistä ei ole mittari. Ne ovat kuvauksia, ja moni niistä sopii lähes kehen tahansa, mikä on itsessään tämän aiheen keskeinen ongelma.

Ambivertti, introvertti ja ekstrovertti vertailussa

Taulukko kuvaa ääripäitä. Todellisuudessa kyse on jatkumosta, jolla ei ole selviä rajoja, eikä kukaan ole kaikilta osin yhtä saraketta.

Oletko ambivertti? Kymmenen kysymystä

Nämä eivät ole testi eikä niissä ole oikeita vastauksia. Ne ovat kysymyksiä, joita kannattaa miettiä, jos pohdit mihin kohtaan jatkumoa sijoitut.

1. Kun illanvietto on ohi, haluatko yleensä vielä jatkaa vai lähteä kotiin?
2. Onko vastaus erilainen sen mukaan, keitä paikalla oli?
3. Milloin viimeksi olit niin pitkään yksin, että se alkoi tuntua huonolta?
4. Entä niin pitkään seurassa, että se alkoi tuntua huonolta?
5. Kuvailisivatko työkaverisi ja läheisesi sinua samalla tavalla?
6. Puhutko kokouksessa ensimmäisten vai viimeisten joukossa, ja mistä se riippuu?
7. Soitatko mieluummin puhelun vai lähetät viestin, ja muuttuuko valinta asian mukaan?
8. Jännitätkö uusia tilanteita etukäteen, vaikka ne menisivät yleensä hyvin?
9. Tarvitsetko ison tapahtuman jälkeen palautumispäivän?
10. Onko sinusta vaikea sanoa, kumpi väittämä kuvaa sinua paremmin: ”olen seurallinen” vai ”olen oma-aloitteisesti yksin viihtyvä”?

Jos vastauksissa toistuu ”riippuu tilanteesta”, olet todennäköisesti lähempänä jatkumon keskikohtaa kuin kumpaakaan päätä. Se ei ole erityinen tulos, kuten seuraavasta osiosta käy ilmi.

Mistä sana ambivertti tulee?

Sanan ehdotti yhdysvaltalainen psykologi Edmund S. Conklin vuonna 1923. Hän tarvitsi nimen niille tavallisille ihmisille, jotka eivät olleet kumpaakaan ääripäätä. Sanakirjoissa sanan alkuperä ajoitetaan usein vuoteen 1927 ja Kimball Youngin oppikirjaan Source Book for Social Psychology, joka on sen varhainen vakiintunut esiintymä.

Sana rakentuu latinasta: ambi tarkoittaa molempia tai ympärillä, ja vertere kääntymistä. Sama loppuosa on sanoissa introvertti ja ekstrovertti.

Miksi psykologia ei käytä sanaa ambivertti?

Tämä on aiheen kiinnostavin osa, ja se jää useimmista artikkeleista pois.

Kun termi esiteltiin 1920-luvulla, persoonallisuuspsykologia oli juuri siirtymässä häiriöiden tutkimisesta tavallisen ihmisen tutkimiseen. Ambivertti olisi sopinut tähän täydellisesti, mutta ala ei ottanut sitä käyttöön. Psykoanalyytikot, psykiatrit ja persoonallisuustutkijat sivuuttivat sen laajalti. Tieteenhistoriallisessa tutkimuksessa termiä on kuvattu osuvasti ei-toivotuksi persoonallisuudeksi.

Syy on yksinkertainen. Ekstroversio ei jakaudu kolmeen ryhmään vaan on jatkuva ominaisuus, joka noudattaa normaalijakaumaa. McCrae ja Costa havaitsivat jo 1980-luvun lopussa, että pisteet kasautuvat keskelle eivätkä kahteen kasaan. Kun suurin osa ihmisistä on keskellä, keskikohdalle ei tarvita omaa nimeä – se olisi kuin antaisi erillisen nimen keskipituisille ihmisille.

Sana jäi silti elämään kahdessa paikassa: myynnin ja johtamisen kirjallisuudessa sekä populaaripsykologiassa. Siellä se on edelleen käytössä, ja siksi se tuntuu tutulta, vaikka sitä ei löydy persoonallisuustestien tuloksista.

Ambivertin etu myynnissä

Yksi tutkimus nostetaan aiheesta esiin lähes aina. Adam Grant julkaisi vuonna 2013 Psychological Science -lehdessä tutkimuksen, jossa seurattiin 340 puhelinmyyjän ekstroversiota ja myyntiä kolmen kuukauden ajan.

Tulos oli käännetyn U:n muotoinen: myynti kasvoi ekstroversion mukana tiettyyn pisteeseen asti ja kääntyi sen jälkeen laskuun. Keskiryhmä myi 24 prosenttia enemmän kuin introvertit ja 32 prosenttia enemmän kuin ekstrovertit.

Tulos kannattaa lukea varovasti. Kyseessä oli yksi yritys, yksi työtehtävä ja korrelaatioon perustuva asetelma, eikä tutkimusta ole toistettu samalla menetelmällä. Se kertoo siitä, että äärimmäinen ulospäinsuuntautuneisuus ei ole myynnissä etu, mutta se ei todista ambiverttiyttä omaksi tyypikseen.

Kuinka moni on ambivertti?

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta, koska rajaa ei ole määritelty.

Persoonallisuustutkija Jens Asendorpf on arvioinut, että noin 90 prosenttia ihmisistä on jossain välimaastossa. Psykologi Scott Barry Kaufman on huomauttanut, että ekstroversio on normaalisti jakautunut ominaisuus eikä ambivertin ja muiden välillä ole selvää rajaa.

Käytännössä luku riippuu kokonaan siitä, mihin raja piirretään. Jos ambivertiksi lasketaan keskimmäinen kolmannes, heitä on kolmannes. Jos lasketaan kaikki, jotka eivät ole selvä ääripää, heitä on valtaosa. Tämä on hyvä muistaa, kun verkossa törmää tarkkoihin prosenttilukuihin.

Ambivertti työelämässä ja arjessa

Jatkumon keskellä olemisessa on käytännön puolensa, eikä niitä tarvitse perustella tieteellisellä tyypillä.

Keskialueelle sijoittuva ihminen vaihtaa rooleja helpommin: kuuntelee, kun se on tarpeen, ja ottaa tilaa, kun se on tarpeen. Haittapuoli on ennakoinnin vaikeus. Oma jaksaminen vaihtelee tilanteen mukaan, jolloin kalenteria on vaikeampi suunnitella kuin ihmisen, joka tietää aina väsyvänsä isoissa porukoissa.

Hyödyllisin johtopäätös ei ole oman tyypin nimeäminen vaan sen huomaaminen, mitkä tilanteet vievät energiaa ja mitkä palauttavat sitä. Se tieto on käyttökelpoista riippumatta siitä, onko sille olemassa nimeä.

Usein kysytyt kysymykset

Onko ambivertti virallinen persoonallisuustyyppi? Ei. Persoonallisuustutkimuksessa ekstroversio on jatkuva ominaisuus, ei kolmen tyypin jaottelu. Ambivertti on populaaripsykologian ja myyntikirjallisuuden termi.

Kuka keksi sanan ambivertti? Edmund S. Conklin ehdotti sitä vuonna 1923. Sanakirjat ajoittavat sen usein Kimball Youngin vuoden 1927 oppikirjaan.

Voiko ambivertti muuttua introvertiksi tai ekstrovertiksi? Sijoittuminen jatkumolla voi muuttua elämän aikana, ja käyttäytyminen vaihtelee joka tapauksessa tilanteen mukaan. Kyse ei ole lukitusta ominaisuudesta.

Mikä on ambivertin vastakohta? Sanalla ei ole vastakohtaa, koska se kuvaa keskikohtaa. Ääripäät ovat introvertti ja ekstrovertti.

Onko ambiverttiys harvinaista? Päinvastoin. Juuri siksi, että suurin osa ihmisistä on jatkumon keskellä, termiä on pidetty tarpeettomana.

Mistä tietää varmasti, kumpi on? Ei mistään, eikä sille ole tarvetta. Mikään verkkotesti ei anna tähän varmaa vastausta, koska rajaa ryhmien välillä ei ole olemassa.

Jos haluat jatkaa itsesi pohtimista kysymysten avulla, kuka minä olen -kysymykset ja kysymykset ja testit jatkavat samasta aiheesta.

Lähteet

• Simply Psychology: What is an Ambivert Personality? – käsitteen nykytila, tutkimusnäyttö ja sen rajat
• Grant, A. (2013): Rethinking the Extraverted Sales Ideal – 340 puhelinmyyjän tutkimus ja prosenttiluvut
• Scientific American: Most People Are Actually Ambiverts – Asendorpfin ja Kaufmanin arviot jakaumasta
• Journal of the History of the Behavioral Sciences: The ambivert – a failed attempt at a normal personality – termin historia ja syyt sille, miksi ala hylkäsi sen
• Etymonline: ambivert – sanan alkuperä ja ajoitus