Sähköposti: support@kysymysnetti.com

✓Tarkistanut Ville Koskinen Paavo Nurmen olympiavoitot ja ura ovat suomalaisen urheiluhistorian kirkkainta kultaa: turkulaissyntyinen kestävyysjuoksija voitti kolmissa olympiakisoissa vuosina 1920–1928 yhteensä yhdeksän kultamitalia ja kolme hopeaa, enemmän kuin kukaan muu yleisurheilija olympiahistoriassa. Pariisissa 1924 hän teki jotain, mitä ei oltu...
Sisällysluettelo
Paavo Nurmen olympiavoitot ja ura ovat suomalaisen urheiluhistorian kirkkainta kultaa: turkulaissyntyinen kestävyysjuoksija voitti kolmissa olympiakisoissa vuosina 1920–1928 yhteensä yhdeksän kultamitalia ja kolme hopeaa, enemmän kuin kukaan muu yleisurheilija olympiahistoriassa. Pariisissa 1924 hän teki jotain, mitä ei oltu koskaan nähty: viisi kultamitalia yhdessä olympiakisassa, kuuden päivän sisällä. Tämä artikkeli kertoo, miten Paavo Nurmi nousi turkulaisesta tehdastyöläisestä maailman tunnetuimmaksi juoksijaksi.
Paavo Johannes Nurmi syntyi 13. kesäkuuta 1897 Turussa ja kuoli 2. lokakuuta 1973 Helsingissä. Suomenkielisen Wikipedian mukaan hän oli suomalainen yhdeksänkertainen kestävyysjuoksun olympiavoittaja, joka hallitsi pitkän matkan juoksua 1920-luvulla tavalla, jota ei oltu nähty ennen eikä sen jälkeen. Nuorena Nurmi työskenteli tehdastyöläisenä Turussa, mutta harjoitteli itsepäisesti ja systemaattisesti päästäkseen huipulle. Hänen menestyksensä perustui harvinaiseen yhdistelmään nopeutta, kestävyyttä ja taktista älykkyyttä – ja ainutlaatuiseen harjoitteluotteeseen, jossa hän käytti käsistoppia tarkkaillakseen omaa tempoa lenkin aikana.
Paavo Nurmen olympiavoitot jakautuvat kolmeen olympiakisaan. Suomen Olympiakomitean tietojen mukaan hän saavutti mitalinsa seuraavasti:
| Olympialaiset | Kultaa | Hopeaa | Lajit |
|---|---|---|---|
| Antwerpen 1920 | 3 | 1 | 10 000 m, maastojuoksu (yksilö & joukkue) / 5000 m hopea |
| Pariisi 1924 | 5 | 0 | 1500 m, 5000 m, maastojuoksu (yksilö & joukkue), 3000 m joukkuejuoksu |
| Amsterdam 1928 | 1 | 2 | 10 000 m kultaa / 5000 m ja 3000 m este hopeaa |
| Yhteensä | 9 | 3 | 12 olympiamitalia |
Nurmen urheilu-ura sijoittuu aikaan, jolloin Suomi oli vasta itsenäistynyt nuori valtio – Antwerpenin 1920 kisat olivat vasta toinen kerta, kun Suomi kilpaili itsenäisenä kansakuntana. Finland.fi:n mukaan 1920-luku oli vuosikymmen, jolloin Nurmi hallitsi keski- ja pitkän matkan juoksua täysin: kolmea kultaa ja yhtä hopeaa Antwerpenissa seurasi viisi kultaa Pariisissa ja vielä yksi kulta sekä kaksi hopeaa Amsterdamissa. Nurmi vaikutti myös urheilijapolven laajempaan menestykseen: suomalaiset kestävyysjuoksijat dominoivat olympialaisia koko vuosikymmenen ajan, ja tätä aikakautta kutsutaan usein Suomen yleisurheilun kultakaudeksi. Vuonna 1932 Nurmi kuitenkin suljettiin pois Los Angelesin olympialaisista ammattilaisuussyytösten takia, mikä jätti hänen uransa päättymään kiistanalaisesti.
Nurmi on ainoa urheilija, joka on voittanut olympiamitalin seitsemässä eri yleisurheilumuodossa – saavutus, jota ei kukaan muu ole toistanut.
Pariisin 1924 olympialaiset ovat Paavo Nurmen olympiavoittojen kruununjalokivi. Olympics.com kertoo, että Pariisissa Nurmi teki olympiahistoriaa voittamalla viisi kultamitalia yhdessä kisassa – ensimmäisenä urheilijana kautta aikojen. Kuuden päivän aikana hän voitti 1500 metrin ja 5000 metrin kultaa (vain 55 minuutin välein!), maastojuoksun yksilö- ja joukkuekultaa sekä 3000 metrin joukkuejuoksun kullan. Suomen urheiluhistoriallisen seuran (SUHS) mukaan Nurmen Pariisin 1924 olympiaennätykset olivat 1500 metrillä 3:53,6 ja 5000 metrillä 14:31,2.
Yksi Nurmen legendaarisimmista suorituksista oli voittaa sekä 1500 metrin että 5000 metrin finaalit saman olympiapäivän aikana, alle tunnin välein. Vaikka olympiajärjestäjät olivat suunnitelleet aikataulun erityisen hankalaksi, Nurmi suoritti molemmat finaalit lähes täydellisesti. Tämä osoitti poikkeuksellista fyysistä kapasiteettia ja taktista kypsyyttä, joka erotti hänet muista aikansa juoksijoista.

Ylen mukaan Nurmen menestyksen taustalla oli loistava vartalonhallinta sekä systemaattinen harjoittelu, joka oli poikkeuksellisen tieteellistä aikansa mittapuulla. Hän oli yksi ensimmäisistä urheilijoista, jotka käyttivät tasavauhtijuoksua strategiana: hän kantoi mukanaan taskukelloa lenkkien aikana ja pyrki pitämään tasaisen tempon sen sijaan, että olisi heti lähtenyt täysivauhtiin kilpailun aluksi. Tämä rationaalinen lähestymistapa erotti hänet muista ja mahdollisti useiden kovatasoisten kisojen juoksemisen peräkkäisinä päivinä.
Olympiamitaleita ei pidä tarkastella irrallaan Nurmen muista saavutuksista. World Athleticsin Hall of Fame -profiilin mukaan Nurmi teki urallaan 22 virallista ja 13 epävirallista maailmanennätystä kestävyysjuoksun eri matkoilla. Hän piti mailin maailmanennätystä peräti kahdeksan vuotta, vuosina 1923–1931, tuloksella 4:10,4. World Athleticsin urheilijaprofiilin mukaan hänen henkilökohtainen ennätyksensä 1500 metrillä oli 3:52,6 (19.6.1924 Helsingissä) ja 10 000 metrillä 30:06,2 (31.8.1924 Kuopiossa). Englanninkielisen Wikipedian mukaan huippukaudellaan Nurmi pysyi voittamattomana 121 kisassa 800 metrin matkoista ylöspäin.
| Matka | Henkilökohtainen ennätys | Paikka ja vuosi | Lähde |
|---|---|---|---|
| 1500 m | 3:52,6 | Helsinki, 19.6.1924 | World Athletics |
| Maili | 4:10,4 | Tukholma, 23.8.1923 | World Athletics / Britannica |
| 5000 m | 14:28,2 | Helsinki, 19.6.1924 | World Athletics |
| 10 000 m | 30:06,2 | Kuopio, 31.8.1924 | World Athletics |
Paavo Nurmen olympiauraan liittyvät faktat ovat loistava aihe tietovisaan tai seurapeli-iltaan. Nurmi on poikkeuksellinen hahmo, sillä hän yhdistää suomalaisen kansallisidentiteetin, urheilun historian ja pelkästään numeroilla mitattuna hämmästyttävät saavutukset. Jos haluat testata yleistietosi tietovisassa, tutki myös tietovisa kysymyksiä 2026 -kokoelmaa, johon on kerätty satoja kysymyksiä eri aiheista.
Paavo Nurmen perintö elää Suomessa monin tavoin. Turussa sijaitsee Paavo Nurmen patsas, ja hänen muistolleen on nimetty vuosittainen Paavo Nurmi Games -yleisurheilukilpailu. World Athleticsin kilpailukalenterin mukaan Paavo Nurmi Games on edelleen aktiivinen kansainvälinen yleisurheilutapahtuma. Olympiakomitean mukaan Nurmi on ainoa urheilija, joka on voittanut olympiamitalin seitsemässä eri yleisurheilumuodossa – saavutus, joka kertoo hänen poikkeuksellisesta monipuolisuudestaan. Nurmen ura innoitti sukupolven suomalaisia urheilijoita ja auttoi rakentamaan Suomen mainetta kestävyysjuoksun suurvaltana kansainvälisellä areenalla.
Paavo Nurmen olympiavoitot asettavat hänet ainutlaatuiseen asemaan olympiahistoriassa. Olympedian tietokannan mukaan Nurmi voitti urallaan kuusi yksilökulta- ja kolme joukkuekultamitalia sekä kolme yksilöhopeamitalia. Yleisurheilussa hänellä on enemmän olympiamitaleja kuin kenelläkään muulla urheilijalla. Nurmen saavutukset ovat erityisen merkittäviä siksi, että ne jakautuvat kolmelle eri olympiakisalle ja useammalle eri matkalle: hän ei ollut erikoistunut vain yhdelle matkalle, vaan menestyi niin 1500 metrillä kuin 10 000 metrillä ja maastojuoksussa.
Nurmi pysyi voittamattomana 121 kisassa 800 metrin matkoista ylöspäin – lukema, joka kertoo hänen ylivertaisuudestaan omana aikanaan.
Paavo Nurmi voitti urallaan yhteensä yhdeksän olympiakultamitalia kolmissa olympiakisoissa (Antwerpen 1920, Pariisi 1924 ja Amsterdam 1928). Suomen Olympiakomitean tietojen mukaan hänellä oli yhteensä 12 olympiamitalia, joista yhdeksän kultaa ja kolme hopeaa.
World Athleticsin Hall of Fame -profiilin mukaan Nurmi teki urallaan 22 virallista ja 13 epävirallista maailmanennätystä kestävyysjuoksun eri matkoilla. Ennätykset kattoivat matkat 1500 metristä 20 kilometriin. Hän piti mailin maailmanennätystä kahdeksan vuotta, vuosina 1923–1931.
Useimmiten mainitaan Pariisin 1924 olympialaiset, joissa Nurmi voitti viisi kultamitalia kuuden päivän aikana. Olympics.comin mukaan hän oli ensimmäinen urheilija olympiahistoriassa, joka saavutti viisi kultamitalia yhdessä olympiakisassa. Erityisen hämmästyttävää oli 1500 metrin ja 5000 metrin kultavoitot saman päivän aikana alle tunnin välein.
Ylon mukaan Nurmi on ainoa urheilija, joka on voittanut olympiamitalin seitsemässä eri yleisurheilumuodossa. Hänen mitalinsa tulivat 1500 metriltä, 5000 metriltä, 10 000 metriltä, maastojuoksusta (yksilö ja joukkue), 3000 metrin joukkuejuoksusta sekä 3000 metrin estejuoksusta.
Nurmi suljettiin pois Los Angelesin 1932 olympialaisista ammattilaisuussyytösten takia. Kansainvälinen olympiakomitea katsoi, että hän oli ottanut rahaa kilpailuistaan tavalla, joka rikkoi sen aikaisia amatöörisääntöjä. Päätös jäi kiistanalaiseksi, ja monet pitivät sitä epäreiluna.
Paavo Nurmi Games on Turussa vuosittain järjestettävä kansainvälinen yleisurheilukilpailu, joka on nimetty legendaarisen juoksijan mukaan. World Athleticsin kilpailukalenterin mukaan se on edelleen aktiivinen kansainvälinen tapahtuma. Kilpailussa juoksumatkat ovat aina olleet keskeisessä asemassa, kunnioittaen sen perustajahahmon perintöä. Kilpailu tarjoaa myös oivan aiheen tietovisa-iltaan, jossa voi testata yleistietoa suomalaisesta urheiluhistoriasta – kuten tekee myös sekalaisia tietovisa kysymyksiä -kokoelma.
Paavo Nurmen olympiavoitot ja ura muodostavat kokonaisuuden, jota on vaikea ylittää suomalaisen urheilun historiassa. Yhdeksän olympiakultaa kolmissa kisoissa, 22 virallista maailmanennätystä, 121 kisaa voittamatta – luvut puhuvat puolestaan. Pariisin 1924 kisoja pidetään hänen huippusuorituksenaan: viisi kultaa kuuden päivän sisällä, ensimmäistä kertaa olympiahistoriassa. Britannican elämäkerran mukaan hän hallitsi pitkän matkan juoksua 1920-luvulla kuten harvat muut urheilijat ovat hallinneet omia lajiaan koskaan. Nurmen tarina on paitsi urheiluhistoriaa, myös kertomus sinnikkyydestä, systemaattisesta harjoittelusta ja siitä, miten yksittäinen ihminen voi jättää pysyvän jäljen kansakunnan identiteettiin.