Sähköposti: support@kysymysnetti.com

✓Tarkistanut Ville Koskinen Parhaat kysymykset lapsen tunteista ja perhepäivästä avaavat oven aitoihin hetkiin – mutta monet vanhemmat huomaavat, että tuttu kysymys »Miten päivä meni?» tuottaa pelkän »ihan ok»-vastauksen. MIELI ry:n vanhemmuusmateriaaleissa korostetaan, että tunnetaidot kehittyvät parhaiten arjen toistuvissa vuorovaikutushetkissä –...
Sisällysluettelo
Parhaat kysymykset lapsen tunteista ja perhepäivästä avaavat oven aitoihin hetkiin – mutta monet vanhemmat huomaavat, että tuttu kysymys »Miten päivä meni?» tuottaa pelkän »ihan ok»-vastauksen. MIELI ry:n vanhemmuusmateriaaleissa korostetaan, että tunnetaidot kehittyvät parhaiten arjen toistuvissa vuorovaikutushetkissä – ei yksittäisissä »tärkeissä keskusteluissa». Tässä artikkelissa saat valmiin listan 30 keskustelunavauksesta, jotka on jaoteltu ikäryhmän, aiheen ja tunneilmapiirin mukaan.
Suljettu kysymys saa suljetun vastauksen. Helsingin yliopiston dialogikortti ohjeistaa aloittamaan lasten kanssa käytävät keskustelut sanoilla »miten», »mikä» tai »mitä mietitte tästä?» – nämä niin sanotut avoimet kysymykset kutsuvat lasta kuvailemaan kokemustaan omin sanoin sen sijaan, että hän vain vahvistaa tai kieltää asian. Aivotutkimuksen näkökulmasta avoin kysymys aktivoi lapsen muistitoiminnat ja tunnesäätelyn alueet tavalla, johon »kyllä tai ei» -kysymys ei pysty.
Lapsen kehitystaso vaikuttaa myös siihen, millainen kysymys toimii. 3–5-vuotiaalle sopivat konkreettiset ja leikilliset kysymykset; 6–9-vuotiaalle kysymykset kavereista ja koulupäivän tapahtumista; murrosikäiselle taas kysymykset, jotka eivät tunnu kuulustelulta vaan antavat tilaa omille ajatuksille.
Perhepäivä – oli kyse sitten varhaiskasvatuksen perhepäivähoidosta tai koulupäivästä – on lapselle täynnä sosiaalisia tilanteita, tunteiden vaihtelua ja uusia kokemuksia. Kun vanhempi kysyy näistä hetkistä oikealla tavalla, lapsi oppii samalla sanoittamaan tunteitaan. Väestöliiton lasten kehotunnekasvatus yhdistää kehon fyysiset viestit ja tunnekokemuksen: »Missä kohtaa kehoa tunnet sen, kun sinua harmittaa?» on tehokas kysymys juuri siksi, että se tekee abstraktista tunteesta konkreettisen.
Neuvokasperhe-aineistossa todetaan, että perheen tunneilmapiiri vaikuttaa suoraan siihen, kuinka helposti lapsi ottaa esille hankalat kokemuksensa. Päivittäinen pienikin keskusteluhetki rakentaa tätä ilmapiiriä paremmin kuin harvakseltaan käydyt pitkät syvälliset keskustelut.
Parhaat kysymykset lapsen tunteista ja perhepäivästä on alla jaoteltu viiteen ryhmään. Valitse joka illalle yksi tai kaksi – enemmän ei tarvita.
Nämä kysymykset kannattaa esittää rauhallisessa hetkessä, ilman kiirettä. Tärkeintä on kuunnella – ei ratkaista. Jos lapsi ei halua vastata, on täysin ok sanoa: »Se on ihan ok, puhutaan sitten kun haluaa.»

Nämä kevyet, leikillisesti muotoillut kysymykset toimivat erityisen hyvin silloin, kun lapsi on väsynyt tai vastahakoinen. Ne voivat silti avata odottamattomia sydämellisiä keskusteluja.
Alla oleva taulukko kokoaa sen, mitkä kysymystyypit sopivat parhaiten eri-ikäisille lapsille. Kehityspsykologinen perusta tulee MIELI ry:n tunnetaitomateriaaleista sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten suosituksista.
| Ikäryhmä | Sopivat kysymystyypit | Esimerkkikysymys listalta |
|---|---|---|
| 3–5 v. | Konkreettiset, leikilliset, lyhyet | Mikä eläin kuvailee tämänpäiväistä tunnelmaasi? (nro 26) |
| 6–9 v. | Kaverit, tapahtumat, ylpeys, helpot tunteet | Mikä oli tänään paras hetki? (nro 2) |
| 10–12 v. | Sosiaaliset suhteet, vaikeat tunteet, vahvuudet | Oliko tänään jotain, mikä tuntui epäreilulta? (nro 13) |
| 13+ v. | Itsetuntemus, haaveet, mielikuvitus, stressin käsittely | Jos päiväsi olisi elokuva, mikä genre se olisi? (nro 6) |
Paras hetki vaihtelee perheittäin. Useissa suomalaisissa vanhemmuusmateriaaleissa, kuten Hyvä Terveys -lehden artikkelissa, suositellaan yhteistä iltarituaalia: kysy lapselta kolme kivaa asiaa päivästä ja kerro omat vastauksesi myös itse. Tämä molemminpuolisuus madaltaa lapsen kynnystä vastata rehellisesti.
Muita hyviä hetkiä ovat iltapalan aika, automatka ja nukkumaanmeno. Hyvinkään kaupungin varhaiskasvatuksen perhepäiväkäsikirja osoittaa, että strukturoitujen hetkien, kuten siirtymätilanteiden, hyödyntäminen kasvattaa luontevia vuorovaikutusmahdollisuuksia.
»Yksi hyvä kysymys illassa tekee enemmän kuin kymmenen kiireessä esitettyä.»
| Lähestymistapa | Tyypillinen kysymys | Mitä se tuottaa | Sopii erityisesti |
|---|---|---|---|
| Perinteinen raportointikysymys | »Miten päivä meni?» | Lyhyt yleisarvio, suljettu vastaus | Ei erityisesti mihinkään |
| Tunnelähtöinen avoin kysymys | »Mikä oli tänään paras hetki?» | Positiivinen muistelu, tunteen nimeäminen | Kaikille ikäryhmille |
| Kehollinen kysymys | »Missä kehossa tunnet jännityksen?» | Tunteiden konkretisointi, itsesäätely | 6 v. + |
| Leikillinen avaus | »Mikä eläin kuvailee tunnelmaasi?» | Matala kynnys, omat vertauskuvat | 3–9 v. |
| Vahvuuskysymys | »Milloin olit tänään rohkea?» | Itsetunto, positiivinen minäkuva | 6–12 v. |
Lapsen haluttomuus puhua ei tarkoita, että jotain on vialla. Se voi tarkoittaa väsymystä, ujoutta tai yksinkertaisesti sitä, että hetki ei ole oikea. Neuvokasperhe-materiaalin mukaan lapsen ei pidä kokea olevansa pakotettuna kertomaan tunteistaan. Parempi keino on antaa tilaa ja jatkaa rutiinia seuraavana päivänä.
Myös vanhemman oman esimerkin näyttäminen auttaa. Jos kerrot itse, mikä tänään harmitti tai ilahdutti sinua, lapsi huomaa, että tunteista voi puhua normaalisti, ilman dramatiikkaa. Tämä on yksinkertaisin tapa rakentaa parhaisiin kysymyksiin vastaava tunneilmapiiri kotona.
»Kun vanhempi kertoo oman harmituksensa ääneen, lapsi oppii, että tunteet ovat sallittuja – ja niistä voi puhua.»
Yksi tai kaksi kysymystä riittää täysin. Pitkä kysymyssarja tuntuu lapsesta kuulustelulle. Valitse listalta se kysymys, joka tuntuu tänä iltana luontevimmalta, ja anna lapselle aikaa vastata rauhassa.
Lista kattaa 3-vuotiaasta murrosikäiseen saakka. Ikäryhmittäinen suositustaulukko yllä auttaa valitsemaan sopivimman tyyppiset kysymykset lapsesi kehitystasolle. Leikillisyys on vahvuus erityisesti pienempien lasten kohdalla; isommat lapset kaipaavat usein enemmän tilaa omille ajatuksilleen.
Tutkimusten ja asiantuntijamateriaalejen mukaan iltapala, automatka ja nukkumaanmeno ovat useimmilla perheillä parhaita hetkiä. Tärkeintä on, että ei ole kiire, molemmat ovat läsnä ja tunnelma on rento.
Kokeile vaihtaa kysymystyyppiä. Jos factapohjainen »mitä tapahtui» -kysymys tuottaa yksiköllisen vastauksen, siirry leikilliseen tai mielikuvitukseen nojaavaan kysymykseen, kuten »mikä eläin kuvailee tunnelmaasi?». Usein juuri odottamaton kysymys saa lapsen puhumaan enemmän.
Teini-ikäiselle sopivat parhaiten kysymykset, jotka lähtevät heidän omista kiinnostuksistaan ja arvoistaan, eivät vanhemman tarpeesta tietää. Lista 25–30 tarjoaa juuri tähän lyhyitä, mielikuvituksellisia avaajia. Myös sivukysymykset auton ikkunaa katsellessa tai yhdessä jotain tehden toimivat paremmin kuin suorat silmästä silmään -kysymykset.
Kyllä. Erityisesti ryhmät 1, 2 ja 5 soveltuvat hyvin varhaiskasvatuksen piiriin. Hyvinkään kaupungin perhepäiväkäsikirja korostaa, että perhepäivähoidon arjessa perheen ja hoitajan välinen luonteva jutustelu tukee lapsen hyvinvointia. Kysymykset toimivat myös lapsiryhmässä aamupiirissä.
Parhaat kysymykset lapsen tunteista ja perhepäivästä eivät vaadi suuria valmisteluja. Lista 30 keskustelunavausta antaa sinulle käytännön työkalut, jotka voi ottaa käyttöön heti tänä iltana. Muista kolme pääperiaatetta: valitse avoin kysymys, kuuntele ensin ja esitä vain yksi tai kaksi kysymystä kerralla. Jos haluat lisää inspiraatiota, tutustu myös muihin lapsiin ja perheeseen liittyviin kysymyskokoelmiimme.
Jos kaipaat vaihtelua lasten kanssa arjen hetkiin, katso myös sekalaisia tietovisa kysymyksiä lapsille – se sopii hyvin koko perheen yhteisiin hetkiin ja piristää arkea hauskalla tavalla.